Päivän asu: winter edition

Seuraa harvinaislaatuinen tapahtuma blogin historiassa:

ASUKUVA-POSTAUS!

Olin pieni hetki takaperin käymässä äidin luona "landella" ja innostuttiin mun nuorimman siskon kanssa kuvailemaan. Täällä Staadenissahan lunta ei ole ollut aikapäiviin, mutta äidin luona lunta oli vielä maassa.

Toi takki on tosiaan löytö niinkin kaukaa kuin toisen siskon kaapista. Haikailin syksyllä juurikin tuollaisen rennomman mallisen, harmaan takin perään ja sen jälkeen kun toin ton kotiin, olen lähes asunut siinä.  Se on lämmin ja casuaali olematta kuitenkaan epäsiistin tai rähjäisen näköinen. Toi takki päällä käyn niin salilla kuin bailaamassakin (joskin juhliessa takki jää lepäämään narikkaan, yllätys allatus).

Kaulassa mulla, kuten tsiljoonalla muullakin, on Acnen Canada. Multa löytyy toi myös tummanharmaana. Onhan noi kalliita joo (tai no riippuu toki mihin vertaa, hintaa noilla on siis palttiarallaa se 110e), mutta kyllä mä koen saaneeni rahoilleni vastinetta. Laskin just, että mulla on tasan kolme huivia, joita oikeasti käytän (verrattuna esimerkiksi hyvään ystävääni, jolla on kaksi korillista huiveja jokaiseen mahdolliseen tapahtumaan, oli talvi tai kesä). Nää kaksi Acnea ja yksi Mulberryn villahuivi. Jo ihan senkin takia musta on todella fine panostaa laatuun ja maksaa niistä vähän enemmän.

Jalassa mulla on tosiaan ne Tukholmasta ostetut Acnen Coltit. Ihan mielettömät kengät, ei voi muuta sanoa. Aina kun mulla on noi jalassa, mulla on olo kuin milläkin kilometrikoivella. Mun jalat vaan näyttää mun omaan silmään niin pitkiltä! Ja se on ihan mieletön fiilis!

Ja noilla on tosi hyvä kävellä. Ne muotoutuu koko ajan enemmän ja enemmän omaan jalkaan sopivaksi. Korko on tukeva ja niin on noilla kävelykin. Love 'em.

Villapaita on tosiaan joululahja äidiltä. Esitin syksyn alkupuolella ujon toiveen, josko äiti ehkämahdollisesti ehtisi kutoa mulle villapaidan. Oli jostain syystä päässyt unohtumaan, että äiti on superhyvä kutomaan ja useamman viikon ajan äiti lähettelikin mulle kuvia löytämistään malleista, mutta mikään ei ollut ihan sitä mitä hain. Lopulta kuitenkin tärppäsi ja jouluna mua olikin odottamassa mitä pehmoisin paketti.

Enkä voi sanoin kuvailla, miten rakas toi neule mulle on nimenomaan koska se on äidin tekemä.

Vaikka tää asukuvien ottaminen ei todellakaan ole edes jokaviikkoista, siskon kanssa kuvaaminen on suhteellisen "kivutonta". Kerron parilla sanalla, millaisia kuvia toivon ja sitten alkaa räpsiminen. Ja mieletöntä on myös, että sisko ymmärtää huomauttaa, jos hiukset sojottaa tai paita on rumasti rypyssä. Ja aina on kiva viettää aikaa yhdessä, etenkin kun tota junioria ei ihan liikaa näe. Nytkin meillä oli tosi hauskaa, purskahdettiin monta kertaa nauruun kun mietittiin, että minäköhän sekopäinä ohikävelleet koiranulkoiluttajatkin meitä pitää. (Pusuja muru jos luet tätä!)

Tähän asuun tiivistyy myös hyvin mun pukeutuminen noin ylipäätään: harmonisia, yksinkertaisia värisävyjä ja klassisia, vuodesta toiseen toimivia vaatekappaleita.

Asuspeksit lyhyesti:

Takki: Volcom
Huivi: Acne
Kengät: Acnen Coltit
Laukku: Furla
Farkut: H&M
Neule: äidin kutoma

xx,

Anna