perjantai 31. lokakuuta 2014

TGIF


Ensinnäkin, iso kiitos ja aamen sun muut hoosiannat ja ylistykset sille yksinkertaiselle faktalle, että tänään on perjantai!

Mä en ole edes tehnyt täyttä työviikkoa, sillä olin töissä vain neljänä päivänä, mutta joko se on tää lyhyt valoisan aika tai sitten noi kouluhommat (joille olenkin tällä viikolla uhrannut neljä päivää), jotka on vetäneet mut ihan piippuun. Olen harvoin fyysisesti sillä tavalla kokonaisvaltaisen väsynyt, mutta tänään olen ollut ihan sippi. Pää toimii puolivaloilla, joten eipä ihme että tänään on jäänyt sormia ovenväliin ja tullut kohellettua muutenkin.

Onneksi edessä on vapaa viikonloppu! Hurraa!

Taisin mainita jokin hetki takaperin, että menin ja hankin itselleni salijäsenyyden. Tosiaan, olen nyt yrittänyt vierailla siellä parina kertana viikossa ja on se vaan huikeen kivaa. Mä en ole ikinä harrastanut joukkuelajeja, joten tollanen itsenäinen urheilu sopii mulle mainiosti. Ja tietenkin on ihan mielettömän motivoivaa huomata, että jaksaa tehdä sarjat paremmin ja miten pikkuhiljaa urheilu alkaa näkyä kehossakin.

Vaikka en ole kilpaillut sen jälkeen kun lopetin kilpauinnin yläasteen jälkeen (tai no, satunnaisiin juoksutapahtumiin osallistumista lukuunottamatta), mä olen kuitenkin sen verran kilpailuhenkinen, että itseäni mun on pakko haastaa jollain tarpeeksi näkyvällä tasolla. Mietin pitkään, mikä olisi sellainen juttu, johon olisi treenattava tavoitteellisesti ja joka olisi kuitenkin realistinen. Ja sitten sen keksin!

Mun tämänhetkinen treenitavoite on saada yksi leuka. (Joustavana) aikarajana vuodenvaihde.

Oikeasti mun tavoite on saada useampikin, mutta yhdestä on aloitettava. Mä en muista koskaan pystyneeni vetämään edes yhtä oikeaa leukaa, joten tässäpä työsarkaa! Riemupäissäni soitin tietenkin faijalle, tuolle urheiluhullujen aatelialle, joka oli tosi innoissaan mun tavoitteesta ja oli vieläpä sitä mieltä, että kilpailuaikoinani olisin saanut varmaan useamman leuan, mutta ei vain tullut kokeiltua. (Faija myös muistutti, että olin kuitenkin tyttöjen top3:ssa, kun koulussa vedettiin liikkatunneilla luokkien kesken lihaskuntotestejä. Nyt on pakko brassailla sen verran, että noina aikoina mä päihitin noissa testeissä useimmat kunditkin, vaikka ulkoisesti muistutin lähinnä villivarsaa ohuine raajoineni kuin lihaksikasta urheilijaa. Hehe.)

Että katsotaan kuinka mun käy!


Pari hauskaa juttua männä viikolta:

*olen monen monituisena iltana taas pitkästä aikaa muistanut laulavan miespuolisen naapurini olemassaolon. Miekkonen asuu seinän takana ja vetelee välillä sellaisella tunteella kaiken maailman rakkausballadeja, että johan tässä seinänaapurikin liikuttuu! Toki vastapainoksi saan välillä todistaa myös eläytyvää Cheek-räppäystä. En tiedä kumpi huvittaa mua enemmän. Naapurit on kyllä hieno juttu.

*kävin keskiviikkona opiskelun merkeissä Kauniaisissa eli (suomenruotsalaisten) kavereiden kesken Granissa ja nyt on tehtävä tunnustus: kyseisenä päivänä astuin ensimmäistä kertaa elämässäni kyseisen kunnan rajojen sisäpuolelle! Grani oli pieni, tai siltä ainakin näytti kun bussi ajoi "keskustan" läpi. Ehkä ensi kerralla menen junalla, niin on jokin syy käpöstellä läheiselle ostarille ja katsella uteliaana ympärilleen.

Tänään töiden jälken ryntäsin kirjastoon, koska eilen illalla äidin kanssa jutellessani äiti kyseli viikonlopun suunnitelmiani ja kun vastasin hilpeästi viettäväni koko lauantain kirjastossa, äiti kysyi hiukan naurahtaen että "onks teillä siellä kaupungissa kirjastot auki vaikka on pyhäinpäivä?" FFFFF------. No eipä muuten ole. Ja mä olin niin laskenut sen varaan, että huomenna etsin lähdematskuja mun essee-tehtäviin. Niinpä vietin raivokkaat kaksi tuntia kirjastossa kirjoja etsiskellen. Kertonee jotain aivojen käymisestä puoliteholla, kun ihan paniikissa mietin, että ei hitsi, enhän mä millään ehdi näitä plärätä ja kirjoittaa muistiinpanoja kahdessa tunnissa ja olin jo vaipua epätoivoon. Kunnes alkoi raksuttaa: olen kirjastossa ja kirjaston pointtina on, että kirjoja saa LAINATA eli VIEDÄ KOTIIN. Saatoin vetää pienet helpottumistanssit eräässä kirjaston nurkassa ja tuliaisina toin kotiin noin miljoona kiloa painavan maailmanhistorian pikkujättiläisen. Kivaa ja kevyttä iltalukemista.

Laitoin just pussinuudelit valmistumaan ja seuraavaksi vedän maailman mukavimman kotihupparin niskaan, laitan tukan sotkunutturalle, otan hyvän asennon sohvannurkasta nuudelikulho vieressäni ja laitan pyörimään 12 Years a Slave -filkan. Olenkin halunnut nähdä sen jo pitkään.

I-ha-naa kun on perjantai. Kertakaikkisen ihanaa.

Hoppas alla får en jätterolig fredagskväll!

(Huomaatteko kuinka sujuvasti käytän ruotsia? Oon lähes svenska native-speaker. Kaksikielisyys, täältä tullaan!)

PhotoBooth-kuvat on parasta plus superia. Laatukin aina 5/5. Vähintään.

xx,

Anna

lauantai 25. lokakuuta 2014

Lauantai-illan musiikkihelmiä


Mun piti tänään herätä ajoissa ja tehdä paljon kouluhommia.

No sitten kävi niin, että heräsin kymmentä vaille kaksitoista (muistan etäisesti sammuttaneeni herätyskellon joskus ennen yhtätoista) ja ehdin juuri syödä aamupalan, avata koneen ja mieli virkeänä hyökätä odottavien kouluhommien pariin kun puhelimeni piippasi.

Tuntia myöhemmin olinkin elämysmatkalla ja jälleen kerran, Itä-Helsingissä. Metsästimme farkkuja ja palloilimme ympäriinsä. Mä sovittelin tapani mukaan paljon erilaisia miesten hattuja.

Tulin hetki sitten kotiin ja nyt edessä on tv:n tuijottelutuokio rakkaan ystävän seurassa. Vielä myöhemmin tiedossa on mahdollisesti yleistä iloittelua ja rehaamista rakkaan siskon ja ystäväjoukkiomme kanssa.

Tänäänhän siirretään kelloja taaksepäin eli saa bailata (taikka nukkua, unikin on tärkeää) tunnin pidempään. Sen tajutessani tuli mieleen, että mulla on pari sellaista biisiä, joita tykkään kuunnella jos laiskottaa, mutta olisi tarkoitus lähteä jaloittelemaan yöelämään (ketä mä yritän huijata? Niitä biisejä on ihan hemmetin paljon). Ne saa mut aina hyvälle tuulelle ja energiseksi ja välittömään bilemoodiin.

Tässä omat lempparini tästä ikuisuuteen. Nää toimii mulle aina, hetkestä ja päivästä toiseen.

The Black Keys - Lonely Boy




Clean Bandit ft. Jess Glynne - Rather Be




Donkey Boy - Crazy Something Normal




Ellie Goulding - Goodness Gracious




M83 - Midnight City




NONONO - Pumpin' Blood




Ja koska aina pitää olla illan viimeinen hidas:

Justin Timberlake - Not a Bad Thing. Tää on ehkä yksi kauneimmista rakkauslauluista, joita tiedän.


Huomenna teen kouluhommia. Lupaan.

Mutta nyt, ihanaa ja onnellista ja hauskaa lauantai-iltaa!

xx,

Anna

lauantai 18. lokakuuta 2014

Sitä plus tätä eli lokakuista laiffia

Heipä hei!

Mulla oli aika kreisi viime viikko, olin kuutena päivänä duunissa ja tuolloin meneillään olleet Hullut Päivätkin pisti ihmiset ihan sekaisin, mikä näkyi myös meillä. Onneksi ne on vaan kaksi kertaa vuodessa.

Duunaroinnin lisäksi olin superskarppi ja hankin itselleni vihdoinkin salijäsenyyden! Olen ehtinyt käydä salilla sen jälkeen vasta kahdesti, mutta musta se on ihan okei, etenkin kun ekan salikerran jälkeen lihaksiin sattui monta päivää ("tervettä kipua, tervettä kipua", vakuuttelin itselleni kun portaiden laskeutuminen kihelmöi. PALJON.). Tokan kerran jälkeen ei sattunut enää yhtään niin paljon. Eikä yhtään niin montaa päivää.

Tämän lisäksi mä olen ehtinyt käydä muuttamassa vanhimman pikkusiskoni puolisoineen, onneksi ihan vaan Helsingin sisällä. Toisin sanoen, ilmestyin paikalle kun muutto oli jo tapahtunut (omaksi puolustuksekseni on sanottava, että iskin paikalle suoraan yhdeksän tunnin duunipäivän jälkeen) ja makasin sohvalla siskon kanssa juoruten.

Duunimatka/muuttoasu. Pipo pelasti huonon tukkapäivän.

Viime viikonloppuna kävin myös edustamassa pienimuotoisissa levyjulkkareissa Espoossa. Olin hyvän ystävän avecina, joka tunsi ko. bändin jäsenet, joten siinä tuli sitten kilisteltyä aika monta kertaa ja ties keiden kaikkien kanssa. Aamuöinen kotimatka Espoosta kesti melkein tunnin, mutta onneksi mulle ei koskaan tuottanut vaikeuksia nukkua kulkuvälineissä. Note to self: sille on olemassa hyvä syy, miksi käyt riekkumassa ainoastaan Helsingin keskustan baareissa.

Opiskelut haukkaa myös aikamoisen palan mun vapaa-ajasta. Viime viikolla olin vähän laiska, mutta kohta alkaa deadlinet lähestymään, joten pitänee vähän skarpata. Toisaalta huomasin just äsken, että yhden projektin, jonka deadlinen kuvittelin olevan ensi viikon tiistaina, pitääkin olla valmis vasta viikon päästä tiistaina. Jes. Pitäisi varmaan tsekkailla kalenteria vähän aktiivisemmin.

Mun kalenterin käyttö on muutenkin jäänyt ihan paitsiolle. Juuri ja juuri muistan tarkistaa työajat ja mulla ei ole kalenteria edes ikinä messissä missään. Tossa se lojuu aina samalla paikalla, sohvan käsinojalla. Toki auki (ja yleensä vielä oikean viikon kohdaltakin, heh).

Tällä viikolla duunien lisäksi vietin maanantain kotiseutumatkailun parissa. Päivä alkoi metromatkalla Vuosaareen (vaadin saada päästä ikkunapaikalle, tulee sen verran harvoin käytyä noin syvällä idässä), jonne saavuttuamme kävelimme läheiselle ulkoilualueelle bongailemaan lintuja. KYLLÄ. Bongailemaan lintuja.

(Mä en tosiaan nähnyt sitä tilheä kun käytiin Korkeasaaressa. Tilanne oli tietenkin korjattava.)

Ei tosin sitten nähty tilhiä, mutta nähtiin varpunen, varis, korppi, pulu, talitiainen, vesilintuja ja puukiipiäinen. Ja lisäksi kuultiin haukan ääni. Seuralainen tosin kyseenalaisti sen, oliko kyseessä todella haukka, mutta mä olen aivan varma että oli. En tosin tiedä miten katu-uskottavia lintubongareita oltiin, kun ei meillä ollut edes kiikareita. Lasketaanko järkkärin zoomi? Ai ei.

Mietin etukäteen huolella, mitä lintubongareilla mahtaa olla päällään ja päädyin hihoista käärittyyn löysään villapaitaan, farkkuihin ja Consseihin. 10 tuntia myöhemmin, yhä täysin samassa outfitissä, join halpaa lonkeroa ja tanssin melkein tyhjässä baarissa Robinin tahtiin. Eikös onnistuneen asuvalinnan merkki ole se, että se käy tilanteeseen kuin tilanteeseen (hehe).

Maanantai oli hieno päivä.

Alkuviikon löysäilyn (tunnetaan myös termillä "vapaapäivä") jälkeen olenkin taas ilahduttanut työkavereita ihan päivittäin naurukohtauksillani ja energiapiikeilläni.

Huomenna olisi tarkoitus suunnata perheen kanssa brunssille Kallioon ennen duuniputken jatkamista. Perhe ympärillä, ruokaa ympärillä. Ton combon kanssa ei voi mennä pieleen.

xx,

Anna

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Haaste / 11 faktaa minusta

Sain joskus aikapäiviä sitten tälläsen fakta-haasteen, jonka aloitin, mutta joka unohtui Luonnokset-kansioon elektronista pölyä keräämään. No jaa, parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eiksje?

1. Lempijäätelömakusi? 

Suklaa. Suklaa. Suklaa. Nyt ja aina. 

2. Miten kuvailisit huumorintajuasi?

Sarkastinen, leikittelevä ja keveä. Mä nauran paljon, äänekkäästi ja aika helposti.

3. Onko sinulla jotain omituista herkkuruokaa (esim. banaani pitsassa), jota muut eivät ymmärrä alkuunkaan?

Lasketaanko annos, joka silmiään pyörittelevän ja ihmettelevän duunipossen kesken kulkee nimellä "Annan överimakea kaloripommiyllätys"? Siihen tulee tuplashotti espressoa ja päälle kermavaahtoa ja suklaakastiketta. Takuuvarmat kofeiini+sokeritärinät ja just kivan makea, mutta tujun espresson kanssa ei liian (kollegat lienevät ehkä eri mieltä). Oon tosin onnistunut käännyttämään pari duunikaveria keksintöni faneiksi!

4. Jos törmäisit New Yorkissa siihen Humans of New York -kuvaajaan, ja hän haluaisi kuvata sinut, mitä sanoisit?

Just nyt sanoisin varmaan "I'm so happy with everything in my life it doesn't make any sense. And then I ran into you which doesn't make sense either. Oh well, luckily not all the things in life need to make sense." Ja mä toivoisin, että hän ottaisi musta kuvan, jossa mä hymyilen onnellisena. 

5. Lempparipahiksesi jostakin kirjasta tai elokuvasta?

Mun piti miettiä tätä tosi pitkään. Mä en oikeastaan tykkää pahiksista, koska ne on, no, pahoja. Mutta toisaalta mä myöskin uskon, että kaikissa on sisimmissään jotain hyvää. Ja siis kyllä, ajattelen näin jopa täysin fiktiivisistä hahmoista. Mä en kyllä nyt osaa valita lemppariani. Höh. 

6. Mikä on paras luonteenpiirteesi? 

Ehtymätön iloisuus/optimismi. 

7. Entä salainen paheesi? 

Kakkupalat ja muu makea. 

8. Mitä kappaletta kaikkien pitäisi kuunnella kesällä 2014? 

Nononon Pumpin' Blood. Ja vaikka kesä on ohi, se biisi on ja pysyy (ainakin mun soittolistalla).

9. Mistä (saavutuksesta tai muusta) olet ylpeä? 

Siitä, että en ole koskaan, edes silloin kun on ollut vaikeaa, kadottanut mun kykyä uskoa tulevaisuuteen ja olla onnellinen. Ja toivon etten koskaan kadotakaan. 

10. Mikä on viimeisin lukemasi kirja ja mitä se opetti sinulle? 

Jari Tervon Layla. Kirja herätti ajattelemaan, kuinka eri tavalla naiset ympäri maailmaa näkevät itsensä ja asemansa perheessä ja yhteiskunnassa. Ja kuinka joidenkin (naisten) mielestä mun ajattelumalli, jossa koen itseni yhdenvertaiseksi ja samoihin asioihin oikeutetuksi kuin miehet, on väärä. Ja kuinka mä koen heidän ajattelumaailman puolestaan itse täysin nurinkuriseksi. Nää on aina yhtä herättäviä ja pohdituttavia juttuja. Olipa taas huonosti vastattu itse kysymykseen, mutta sanotaan nyt sitten, että kirja opetti olemaan taas hiukkasen avoimempi muiden ajatusmaailmoja kohtaan, etenkin niitä, jotka niin huimasti poikkeavat omastani. Kaikilla ihmisillä on kuitenkin omat polkunsa ja taistelunsa, josta me muut emme tiedä mitään.

11. Mikä oli lapsuuden toiveammattisi? 

Näyttelijä. 

Mä en haasta ketään, mutta jos joku innostuu tekemään tän, niin linkkailkaa ihmeessä vastauksianne! Musta näitä on aina hauska lukea.


xx,


Anna