Kun mulle ensimmäisen kerran tarjotaan jotain blogin kautta

Ensimmäinen reaktio:



"Onks tää joku läppä?"

Toinen reaktio:



"ÄÄÄÄÄÄ!!"

'Cuz GIFs say it all.

(Palaan aiheeseen aivan tuota pikaa. Ja siis ei, mulle ei esim. lahjoitettu omaa helikopteria tai ehdotettu bloggaaja goes koemaistaja -pestiä jäätelötehtaalla, mutta mä olin ja olen edelleen yhtäkaikki todella innoissani JA todella hämmentynyt tästä. Tai siis c'mon, en mä ole mikään tunnettu bloggaaja, ainakaan omasta mielestäni. Mä olen vaan Anna.)

xx,

Anna

ps. GIFit löytyivät täältä

Sunnuntai-tunnelmointia

En ehkä osaa sulle puhua /

jos annetaan ajan kulua /

mut kirjoitan susta lauluja /

vielä 2080-luvulla

Tänään autossa kun ajettiin sisarusten kanssa kotiin faijan luona vietetyn landeviikonlopun jälkeen, tää alkoi soida radiosta. Liikutuksen kyyneleet (moi combo nimeltä sunnuntai+väsymys) eivät olleet kaukana ja koitin vakuutella itselleni, etten muka tiennyt mistä liikutus johtui. Bullshit. Tiesin mä. 

Sitten kävin juomassa kahvia äidin luona, saavuin kotiin, juoksin duunipalaveriin ja nyt istun parhaan ystäväni sohvalla. Vaikka me molemmat näpytetään läppäreitä, me myös haikeillaan ja pohdiskellaan ja välillä myös huutonauretaan tässä sivussa. Itseämme ja elämää. Mut tää onkin hyvä just näin.

Tää on ollut ihana, levollinen viikonloppu, ihan perjantaiaamusta tähän sunnuntai-iltaan asti. Ja huomenna alkaa taas uusi viikko. Mulla on siitä kaikenkaikkiaan jotenkin tosi hyvä fiilis.

xx,

Anna

Kansainvälinen vohvelipäivä eli ne oikeasti tärkeät merkkipäivät

Kuulin tänään töissä, että eilen oli ollut kansainvälinen vohvelipäivä ja mä en syönyt yhtä ainutta vohvelia! Vähänkö harmitti.

Mutisin työkavereille, että miksei näistä uutisoida paremmin ja sen jälkeen tuli mieleen, että voisin ainakin kirjoittaa itselleni ylös tämän vuoden jäljellä olevat tärkeät juhlapäivät. Päästyäni töistä kotiin aloin googlailla ja pakko tunnustaa, että yllätyin kyllä pahanpäiväisesti. Noita merkkipäiviähän on lähes vuoden jokaiselle päivälle ja usein samana päivänä juhlitaan muutamaakin eri asiaa!

Huikeeta.

Seuraava ongelma on tietenkin, että realistisesti ajateltuna mä en yksinkertaisesti millään ehdi juhlia kaikkia noita merkkipäiviä. Niinpä päätin, että voin valita kaikista juhlista ne kivoimmat ja hauskimmat ja juhlia niitä sitten antaumuksella. Tässä onkin tulossa jos jonkinmoista juhlaa!

Aion seuraavan puolen vuoden aikana juhlia ainakin seuraavia merkkipäiviä:

Lukeminen on hauskaa -päivä 1.4.
Pointti: Saada lapset ja nuoret lukemaan tietsikkapelien sijaan. Musta tosi tärkeä juttu. Lukeminen on sitäpaitsi yksi parhaita asioita, joita voi tehdä paikallaan (nukkumisen ohessa), joten itse aion todellakin omistautua ensi keskiviikkona jollekin kirjalle.

Suklaamoussepäivä 3.4.
Pointti: No koska onhan suklaamousse vaan nyt ihan törkeen hyvää! Aion syödä ainakin yhden annoksen suklaamoushhhhea.

Tyynysotapäivä 4.4.
Pointti: Tyynysota on ihan tyhmää. Said no-one ever.

Yläfemmapäivä 18.4.
Pointti: Anna vähintään yhdelle ihmiselle ylävitoset. Koska siitä tulee hyvä fiilis ja se yhdistää ihmisiä. Ja se on hauskaa.

Maailman pingviinipäivä 25.4.
Pointti: Kenen mielestä pingviinit ei muka ole ihan ykköseläimiä? Tarkoituksena juhlistaa pingviinejä ja niiden olemassaoloa.

Batman-päivä 1.5.
Pointti: Always be yourself, unless you can be Batman. Then always be Batman. Toukokuun ensimmäisenä juhlistetaan Batmanin ensiesiintymistä sarjakuvissa samana päivänä vuonna 1939.

Matkamittarien päivä 12.5.
Pointti: Juhlitaan liikennevälineiden, autojen jne. matkamittareiden keksimispäivää. Matkamittari keksittiin vuonna 1847. Hurraa ahkerat matkamittarit!

Ole miljonääri -päivä 20.5.
Pointti: Jos olet oikeasti miljonääri, cool. Tee jotain miljonääri-kivaa ystäviesi kanssa, vie ne vaikka helikopteriajelulle! Jos et ole miljonääri, voit leikkiä että olet. Pohdi raha-asioitasi vakavasti ja mene sen jälkeen ostamaan lottokuponki. Ehkä pian oletkin jo miljonääri. (Bloggaaja ei ota vastuuta voitottomista lottokupongeista.)

Kuulakärkikynien päivä 10.6.
Pointti: Tänä päivänä vuonna 1943 kuulakärkikynä patentoitiin. Juhlista päivää kirjoittamalla jotain somaa toimivalla kuuliksella! (Mikäänhän ei ärsytä enemmän kuin huonosti toimiva kuulakärkikynä.)

Maailman käyskentelypäivä 19.6.
Pointti: Tarkoituksena hidastaa, ottaa rennosti, tuoksutella kukkia ja kasveja ja nauttia elämästä sen sijaan että kiirehtisi joka paikkaan ja hosuisi koko ajan. Yksi mun parhaista ystävistä on maailman paras käyskentelijä. Hän tykkää käyskennellä kädet selän takana ja mä olen alkanut ottaa hänestä mallia.

Suklaavanukaspäivä 26.6.
Pointti: Syö lempijälkiruokaasi. Itse aion ostaa kaupasta Jacky Makupala Maitosuklaavanukasta, ultimate-lempparini jo lapsesta alkaen!

Teddykarhujen huviretkipäivä 10.7.
Pointti: Mene piknikille ja ota lempipehmolelusi messiin. Tai edes rutista sitä kunnolla. Mulla oli kaksi mun tärkeintä pehmolelua mukana Lontoossakin. (Joo, mä oon vähän tällänen nössö. Mut onneksi kaikkien ei tarvi olla koviksia.)

Piin likiarvon päivä JA Riippumattopäivä 22.7.
Pointti: Tuplajuhlapäivä, wuhuu! Heittäydy riippumattoon huilimaan ja muistele samalla piin likiarvoa. 3,14159....

Siskojen päivä: 2.8.
Pointti: Koska siskot on rakkaimpia ja tärkeimpiä asioita, joita Maa päällään kantaa.

Kansainvälinen pupupäivä 26.9.
Pointti: NO KOSKA PUPUT RULAA!! <3 p="">
Kansainvälinen kahvipäivä 29.9.
Pointti: Koska oikeasti hyvä kahvi on oikeasti ihan tajunnanräjäyttävän hyvää. Plus koska mä rakastan kahvia.

Lisää erinomaisen hauskoja merkkipäiviä löytyy täältä. Jokainen löytää varmasti jonkun itselleen tärkeän merkkipäivän!

xx,

Anna

Muikee maanantai

Holaa, oli ihan pakko tulla kertomaan, kuinka jättemegamycketbra maanantai mulla on ollut!

Ei oikeastaan mitään erikoista, vapaapäivän viettoa ja iisisti ottamista. Avoimen yliopiston tenttirupeama loppui viime keskiviikkona ja sen jälkeen painoinkin tukka putkellä neljä päivää duunia, kotona kävin lähinnä nukkumassa. Niinpä kun sunnuntai-iltana pääsin kahdeksan jälkeen kotiovesta sisään, näkyi peilissä yksi aika väsynyt, mutta hurjan tyytskäri mimmi. Vaikka duuniviikonloput on ajoittain vähän vaativia, meillä oli niin hyvä fiilis töissä! Vaikka oli koko ajan kiire, heitettiin kollegojen kanssa läppää ja naurettiin. Ja mä olin koko viikonlopun niin hyvällä tuulella!

Sunnuntai-iltana kikattelin yksikseni kotona omalle väsymykselleni. Mulla on tapana sammuttaa valot aina lähtiessäni huoneesta, koska musta on maailman turhinta energian tuhlausta pitää valoja päällä vessassa tai vaatehuoneessa, jos en niitä just silloin käytä. No yritin sitten keittiössä sammuttaa valon avoimesta jääkaapista. Hapuilin toisella kädellä muutamaan otteeseen jääkaapin sisälle ja kelasin että missäs hemmetissä se katkaisija nyt oikein on, kunnes tajusin, että mitäs jos vaikka vaan laittaisin sen oven kiinni. Heh. Taisi vähän väsyttää.

Aamulla heräsin pirteänä yhdeksän jälkeen, kun huoltomies tuli asentamaan taloyhtiön nettipiuhoja ja nyt netti taas pelittää. Sitten keitin kahvia, söin aamupalaa sohvalla ja datailin.

Iltapäivällä päätin lähteä uhmaamaan jäätävän näköistä loskasadetta ja kipaisin kirjastoon hakemaan pari luentokirjaa. Kirjastosta kipitin salille ja salilta kauppaan.

Ja mä tein kuulkaa oikein ruokaakin! Lohimedaljonki uunivuokaan, päälle Creme Bonjourin Tilli&Sitruuna-kastikeasiaa, kylkeen sekalainen seurakunta oliiviöljyllä valeltuja pilkottuja kasviksia ja juureksia ja koko homma uuniin noin 20 minuutin ajaksi. Mä käytin bataattia, punasipulia, purjoa, paprikaa ja porkkanaa. Mä en tosiaan tee kovin usein ruokaa kotona, vaikka pitäisi kyllä, etenkin kun se ruoka on kyllä lähes poikkeuksetta tosi hyvää (vaikka itse sanonkin).

Safkan jälkeen hilpaisin naapuriin parhaan ystäväni luo juomaan iltasumppia ja parantamaan maailmaa. Lojuttiin sohvalla toisiimme nojaten ja puhuttiin sekä syntyjä syviä että heitettiin maailman huonointa läppää. Jossain vaiheessa ystäväni ponkaisi ylös, avasi telkkarin ja eisssss---amperi, Ruotsin miljonääriäidithän ne siellä ruudussa olivat meitä ilahduttamassa! Toi sarja on meidän yhteistä "aivojen nollaus" -kamaa, on ne välillä vaan niin tajuttomia! Mutta me molemmat tykätään etenkin Mariasta ihan hurjasti. Se on niin aito ja sympaattinen kaikkine hupsutteluineen ja kuitenkin tosi ystävällisen ja mukavan oloinen.

Mä olinkin jo unohtanut, miten hyvältä maanantai-vapaa tuntuu, etenkin duuniviikonlopun jälkeen. Pa-ras-ta.

Ihanaa alkavaa viikkoa!

xx,

Anna

4REALZ: REVONTULIA STADISSA

Ai mitä oli?

Ihkaoikeita revontulia!!

Ai missä oli?

Helsingin taivaalla, juuri nyt, tiistai-iltana!


Mä en kestä! Mä oon ollut monta kertaa Lapissa, mutta en monista hartaista toiveistani huolimatta ole vielä koskaan nähnyt omin silmin revontulia. Ja nyt niitä on täällä, Etelä-Helsingissä asti!

Seisoin just yli vartin meidän kattoterassilla vaan ihailemassa tota valojen tanssia. Varmasti joo ne on värikkäämpiä ja isompia ja näyttävämpiä esimerkiksi Lapissa tai Norjassa (tai Alaskassa tai missä ikinä ne ei oo superharvinaisia), mutta kyllä allekirjoittanut on ihan superfiiliksissä jo noistakin!

Niin tajuttoman siistiä että ei mitään rajaa!!

Jos luette tätä reaaliajassa, lopettakaa tähän ja äkkiä ulos (musta ne näkyy myös ihan siis eri puolilla Suomea)! Tota näkyä ei pitäisi kenenkään missata!

ÄÄÄÄÄ voiko tästä edes olla näin haipeissa?

Luonto ja universumi on kyl ihan käsittämättömän huikeita juttuja.

xx,

kaupunkilaistyttö Anna, joka on "fiiliksissä, fileis fileis fileis"

You didn't get under my skin

Voi morjens mikä viikko takana. Mulla on nyt menossa kevään viimeinen avoimeen yliopistoon liittyvä isompi puristus: tenttiviikot. Tähän verrattuna oli kyllä lukion koeviikot ihan lastenleikkiä.

Tänään aamulla oli tokavika tentti (kyllä, istuin tenttisalissa LAUANTAIAAMUNA yhdeksältä. Eikä ollut edes eka kerta. Kaikkea sitä koulun eteen tuleekin tehtyä) ja ensi viikolla on vielä yksi, jonka pitäisi tällä erää olla viimeinen.

13 kirjaa, 2 kirjatenttiä. Toiseen tenttiin luettavia kirjoja: 11. Toisin sanoen aikaa on 

kulunut runsaasti pöydän ääressä kahvikuppi kädessä. 

Mulla meni alkuviikko jotenkin alakuloisissa fiiliksissä, mikä oli suoraan sanottuna aivan todella syvältä. Vaikka aurinko paistoi, mieli oli harmaa, enkä meinannut jaksaa hymyillä ollenkaan. Onneksi oli pakko raahautua töihin: duuni vie nopeasti mennessään ja mun kollegoiden kanssa työskennellessä ei vaan voi olla nauramatta. Alakulo kuitenkin palasi aina takaisin ja aloin lopulta pohdiskella, mistä se mahdollisesti johtuisi.

Kyllähän mä sitten löysin muutamankin eri syyn mielialalleni: mieltä kaihersivat sekä tunneasiat että koulustressi. Eikä koulun suhteen niinkään edes nää tentit, vaan edessä olevat pääsykokeet. Mutta kaikkein suurimpana mörkönä mun mielessä on ensi syksy ja se, mitä ihmettä mä oikein teen, jos en nytkään pääse kouluun. Olen kuitenkin yrittänyt olla ajattelematta sitä, koska on hyödytöntä vatvoa asiaa.

Pääni ei kuitenkaan ollut samaa mieltä, koska stressijäävuoren huippu koettiinkin sitten keskiviikkoiltana: mulla oli hissan tentti, joka meni, pardon my French, ihan vituilleen. En pystynyt keskittymään tenttikysymyksiin yhtään ja mulla meni yli kolmasosa koeajasta siihen, että keräsin ja skarppasin itseni taas henkisesti kasaan. Ja kun lähin tenttisalista, mua harmitti niin paljon.

Kävelin hitaasti päärakennukselta kotiin ja hengittelin viileää ulkoilmaa. Kotiin päästyäni soitin äidille ja kerroin ääni täristen pieleen menneestä tentistä, pahasta mielestä, syksy-ahdistuksesta, sydäntä kaihertavista asioista joita haluaisin olla ajattelematta mutta joita ajattelen silti.

Onneksi mun äiti on maailman viisain ihminen ja seuraavana aamuna pitkien yöunien jälkeen oli taas vähän helpompi hengittää.

Kyllä mä itseni sen verran hyvin tunnen, että tiesin odottaa ton stressin iskevän, enemmin tai myöhemmin. Ensimmäinen stressiaalto siis tuli, mutta onneksi myös jo meni.

Nyt vaan pidetään leuka ylhäällä ja katse edessäpäin.

#lukutauko #taktistaleediä #sohvanomistajanarkea

Kävin tänään tentin jälkeen ekaa kertaa tällä viikolla salilla ja voi elämä, miten paljon mulla oli energiaa ja miten hyvältä tuntui hikoilla ja rääkätä lihaksia. Treenin jälkeen pyörähdin himassa ja suuntasin Kaartinkaupunkiin extempore-lounastreffeille ystäväni kanssa. Vajaa kaksi tuntia myöhemmin kävelin mieli keveänä kotiin, ihastelin auringonpaistetta ja höpötin faijan kanssa puhelimessa.

Tenttiinlukemispäivissä kivaa on se, ettei tod. tarvi meikata. 

Seuraavaksi aion lakata kynnet, keittää kahvia V60:llä (mulla on aina sellasia vaiheita, jolloin keitän kahvia jatkuvasti vain tietyllä välineellä. Tätä ennen käytin pari viikkoa pelkkää pressopannua) ja katsella mahdollisimman paljon ulos.

Ihanaa lauantaita!

xx,

Anna

ps. mun pitänee varmaan hankkia uusi puhelin, toi iPhonen kuvanlaatu on luonnonvalossakin välillä aika todella huono. Mutta toisaalta se annettakoon anteeksi puhelimelle, joka on palvellut mua uskollisesti jo lähes neljä vuotta.

Kun etkoilen yksin himassa...

...ja Spotify heittää shufflella sairaan hyvän biisin:



Tosin, toisin kuin Grantin Hughilla, mulla ei oo päällä kauluspaitaa vaan kotihuppari ja ikivanhat leggarit. Eikä ihan noin isoa kämppääkään löydy. Mutta mä voin ihan oikeasti luvata, että mä näytän JUST TOLTA.

Kaikkine noine naurettavine, hölmöine tanssiliikkeineen päivineen.

Mä kävin ostamassa pullon viiniä ja alan seuraavaksi laittaa tätä tukkaa kuosiin. Tänään nimittäin juhlitaan yhden mun rakkaimman ystävän (ja vaimokkeen) syntymäpäiviä. Mulla ei ole vielä oikein mitään käsitystä, minne tää ilta meidät vie, mutta Stadin yö beware: Punavuoren bailukapteenit ovat tänään liikkeellä!

Maagista lauantai-iltaa!

xx,

Anna