keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Se (ah-niin-)virallinen esittelypostaus


Vaikka toki moni teistä on varmaankin katsonut erästä tiettyä tv-sarjaa ja sitä kautta "oppinut tuntemaan" mut, ajattelin kuitenkin että voisin myös itse kertoa itsestäni jotain. Ja in case et tiedä yhtään mistä ihmeen sarjasta oikein on kyse, ei kuule haittaa mitään! Tervetuloa linjoille anyways!

Mä olen Anna, 23-vuotias Helsingissä asustava tyttö. Syntyperäinen stadilainen en ole, mutta Helsinkiin olen vuosien saatossa luonut vahvat juuret ja tän koen itselleni kotikaupungikseni. Oon syntynyt eräässä pikkukylässä Turun lähellä, mutta olen pienestä asti muuttanut paljon (paluuni Lontoosta Helsinkiin taisi olla 12. muuttokertani) ja olen sen takia kokenut olevani kotoisin "vähän joka paikasta, mutta en kuitenkaan oikein mistään". Kävin lukion Helsingissä ja sen myötä elämä asettui tänne enemmän ja enemmän kunnes eräänä päivänä kolmisen vuotta sitten musta tuli ihan virallisesti helsinkiläinen, kolmannen kerran elämäni aikana.

Mulla on ruskea tukka, siniset silmät, oon horoskoopiltani kaksonen ja pituutta tästä varresta löytyy 168,5 cm. Toisesta sisänilkasta kurkkii pieni tähti-tatuointi ja (nuorempia) sisaruksia perheessäni on kolme kappaletta, olen siis isosisko ja perheen vanhin lapsi.

Asun yksin Punavuoressa, ihanassa talossa vehreän puiston lähettyvillä. Kotoa löytyy kahden lempipaikkani (sänky ja sohva) lisäksi myös pieni walk-in -vaatehuone, jossa säilön maallista omaisuuttani eli rakkaita kenkiäni. Työskentelen kokopäiväisesti asiakaspalvelutehtävissä ja silloin kun mua ei näe tiskin takana rupattelemassa asiakkaille ja heittämässä läppää mahtavien kollegojen kanssa, toteutan toista kutsumustani spottailla ympäriltäni kauniita ja onnen fiiliksiä tuovia asioita.

Kodin ja töiden ulkopuolella mut löytää usein Kaivarin rannasta juoksulenkiltä tai maleksimasta ympäri kantakaupunkia ystävien kanssa, toisinaan hyvin päämäärättömästikin. Koska Punavuori on yksinkertaisesti ihana, suosin mielelläni täkäläisiä kauppoja, kapakoita ja kanttiineja. (Olen myös laiska ja mukavuudenhaluinen - miksi lähteä merta edemmäs kalaan jne.) Mua voi spottailla toisinaan myös paikallisesta Alepasta tai Albertin Herkusta. Viikonloppuiltaisin kulutan aikaa milloin missäkin. Paikalliset kuppilat sekä eräs Kampissa sijaitseva diskoteekki ovat oivia paikkoja bongailla Anna remuamassa yömyöhällä.

Mä pidän ajatusten vaihtamisesta ja hyvistä keskusteluista (oli kyseessä sitten syvällistä diippeilyä tai pintapuolista jauhamista), nauramisesta, kirjojen lukemisesta, Aino Ihana Maitosuklaa -jäätelöstä (ja jäätelöstä noin ylipäätään. Mä syön jäätelöä ympäri vuoden, oli pakkanen tai helle), pupuista, karpalolonkeron ja viinien makustelusta, syömisestä ja rakkaiden ihmisten ympäröimänä olemisesta.

Mä tykkään myös tehdä asioita spontaanisti ja siksi mun kalenteri on harvoin täyteen buukattu: musta on kiva jättää tilaa fiilispohjaiselle toiminnalle, oli kyseessä sitten päiväunet, iltalenkki tai maraton-puhelu. Elämäni hauskimpia ja upeimpia päiviä ovatkin olleet ne, joita ei ole suunnittellut etukäteen ja jotka vain tapahtuvat, yllättäen ja odottamatta. Ei tarvitse kuin tarttua hetkeen ja yhtäkkiä huomaatkin, että on taas puolivahingossa onnistunut kirjoittamaan yhden luvun lisää kirjaan nimeltä "Näitä asioita muistelen nauraen kiikkustuolissa".

Eniten ikinä tykkäänkin oikeastaan vain fiilistellä ja nautiskella kaikesta ja kaikkea, niin isoja kuin pieniäkin juttuja. Haahuiluun ja elämän ihmeellisyyden ihasteluun en kyllästy koskaan.

Omat erityistaidot -kohtaan kirjoitan aina kaksi asiaa: maailman lyhytkestoisimman mutta siisteimmän jalkatanssiliikkeen täydellinen hallinta ja kyky tulla onnelliseksi maailman pienimmistä asioista. Mä en tarvitse esimerkiksi kuin auringon ensi säteiden näkemisen aamutuimaan töihin kävellessä, hyvän tukkapäivän tai jonkun vanhan mutta edelleen hauskan läpän muistamisen ja simsalabim! Yhtäkkiä mä olen ihan naurettavan onnellinen. Tähän toki saattaa liittyä mun loppuun asti yltiöpositiivinen luonteeni, mulla kun on tapana löytää vaikka ihan ohutkin hopeareunus pilvestä kuin pilvestä.

Nyt teillä on toivottavasti vielä vähän entistä parempi käsitys siitä, kuka ruudun tällä puolella oikein hyörii. Ja kun jotenkin aavistelisin, että jotkut teistä lienevät uteliaita yhden jos toisenkin asian suhteen (esim. mikä on mun lempiväri ........hekoheko olenpas hauska), niin mulla on ihka-aito ja oikea kysymyspostaus suunnitteilla. Stay tuned / the story continues on the next episode ja mitä näitä nyt oli.


Tässä minua esittelevä potretti. Se on otettu viimevuotisen Flow'n jälkeen rakkaan siskoni (pus) toimesta. Ihana viikonloppu, ihania ihmisiä. Onni kaikesta ihanasta näkyy ehkä naamastakin. 

xx,

Anna

6 kommenttia:

  1. Hei saaks udella minkä lukion oot käyny?:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki, ei se mikään valtion salaisuus ole. Mä opiskelin Kallion lukiossa ja sain lakin keväällä 2010. :)

      Poista
  2. Moikka Anna! Ennen tän blogin löytämistä olin kattonu kaikki au pairit Lontoossa- jaksot ja sä olit ehdoton lemppari! Oon kans miettiny lähteväni lukion jälkeen au pairiks ja toi ohjelma vaan vahvisti mun halua lähteä :) Susta saa todella ihanan vaikutelman. Oot niin pirtee, avoin ja hymyilevä! Olinki vähän harmissani ku aupparijaksot loppu, että susta ei nyt enää kuulla enempää. Sitten jostain löysinki sattumalta tän sun blogin ja oon niin ilonen että löysin :) Sä oot tosi hyvä kirjottamaan ja tätä blogia on mukava lukea. Tuntuu hassulta kehua maasta taivaaseen täysin tuntematonta ihmistä, varsinkin kun en ikinä kommentoi mitään blogeihin :D Nyt oli kuitenki pakko, koska oon saanu susta niin mahtavan vaikutelman! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä tapauksessa EXTRAkiitos kommentistasi, mä oon myös yrittänyt madaltaa sitä omaa kynnystäni kommentoida blogeihin tai ylipäätään jotain kivaa jollekin tuntemattomalle. Ei se kuitenkaan oo koskaan itseltä pois.

      Ehdottomasti kannattaa lähteä, jos yhtään tuntuu siltä, että au pairius voisi olla oma juttu, mä suosittelen lämpimästi! :)

      Ja vielä kerran kiitos kauniista sanoistasi, etenkin tuntuu kivalta kuulla jos tää blogi ja oma kirjoitustyyli kolahtaa :)

      Poista
  3. Kiva infopläjäys! Muistanko väärin, sarjassa puhuit et meinaat hakea Suomessa opiskelemaan, onko tää suunnitelma nyt jäissä vai vielä käynnissä? :) Mikä ala sua kiinnostais?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva jos tää ei tuntunut ihan turhalta. :D Muistat oikein ja kyllä mä edelleen haluaisin opiskella joskus jotain. :) Eli suunnitelmat ei oo jäissä, mutta vähän on ala hakusessa. Mua kiinnostais journalismi ja historia, muun muassa.

      Poista