Tänään minua on ilahduttanut

* Bon Iverin kuunteleminen ensimmäiseksi herättyäni. Sunnuntaiaamuisin on kaksi asiaa, jotka toimivat lähes poikkeuksetta fiiliksestä ja vuodenajasta huolimatta. Toinen niistä on Bon Iver. Maailman p-a-r-a-s-t-a (sunnuntai)musaa.

Mitä enemmän mä Bon Iveriä kuuntelen, sitä enemmän mua kaihertaa ajatus siitä, että se esiintyi Flowssa pari vuotta sitten. Ja mä en mennyt katsomaan. Tää on näitä hetkiä, kun tekee vaan mieli takoa kalloa mihin tahansa. Oveen, sohvaan, seinään, läppäriin.

Toivottavasti ensi kerralla olen fiksumpi.

* Ja toinen "toimii aina" on Radio Helsingin sunnuntai-ohjelmat. Etenkin Rakkaudesta on oma suursuosikkini. Smoothia, iisiä, tunnelmaan sopivaa, hyvää musaa. Ohjelmassa soitettuja artisteja osaan nimetä yhtä monta kuin osaan nimetä kivilajeja eli noin kaksi, mutta se ei ole koskaan häirinnyt mua. Myös Kohti Valoa on salaa hiipinyt yhdeksi lemppariksi, vahva suositus sillekin.

* Facebookin Faija tekstaa -ryhmä. Mä olen tänä aamuna nauranut vatsalihakseni kipeiksi niitä lukiessani. Mulle on oikeastaan ihan sama, onko ne tekaistuja vai ei, mutta hauskoja ne on yhtä kaikki.

* Maissilastut ja salsa. Me pidettiin eilen täällä mun luona Putous-kisakatsomoa ja herkuteltiin ennen kuin lähdettiin joraamaan. Oli keksejä ja yrttivoita, mässyä ja suklaata, siideriä ja valkkaria. Ja ah sitä onnea kun tajusin, että mähän saan tänä aamuna herkutella kaikilla ylijäämäherkuilla. Fuck terveyspirtelöt, tänään mä syön maissilastuja ja salsaa aamupalaksi.

* Ystävät. Tää on nimittäin taas näitä päiviä, kun saa taputella itseään olalle ja kelailla, kuinka kertakaikkisen hienoja päätöksiä sitä pieni ihminen osaakaan tehdä aamuöisellä kotimatkalla ihan vaan koska "musta nyt tuntuu tältä". Ja kun joinain hetkinä tulee kova tarve mennä seisomaan peilin eteen ja pitää itselleen puhuttelu, jossa korostetaan 1) järjen käyttöä 2) käytöstapoja 3) lisää sitä järjen käyttöä, ystävät rientävät apuun. Ihan surutta saan kuulla olevani sekopää ("toisaalta, me kaikki ollaan jossain määrin, kaikki ei vaan uskalla näyttää sitä ulospäin") ja samaan hengenvetoon eräs rakkaimmista ystävistäni toteaa, että "sä olet vaan aito". Aidosti vähän hölmö, hymyilevä sekopää, sitä mä todellakin taidan olla.

(ja mä lupaan pysyy aitona / ja aina loistaa / koskaa-aa timantit on ikuisiaa-aa. Hehe, vähän väsyneempää huumoria.)

* Ikkunasta pilkottanut aurinko. Tarvitaanko tähän enempää sanoja?

xx,

Anna