perjantai 13. toukokuuta 2016

Uutisia


No niin. Olen monta päivää miettinyt, miten muotoilisin asian, jonka kohta kerron. Kertoisinko vain epämuodollisesti jonkun postauksen lomassa? Omistaisinko sille oman postauksen ja paljon huutomerkkejä ja capslockilla kirjoitettuja sanoja?

(Ei hätää, teille tämä ei ole iso juttu, mutta minulle henkilökohtaisella tasolla on.)

Jokainen idea on tuntunut hiukan väärältä, jotenkin tilanteeseen sopimattomalta. Niinpä tänä aamuna totesin, että jospa vain kertoisin asiasta omana itsenäni, ilman tarvetta korostaa mitään tai jättää mitään sanomatta.

Juttu on nyt nimittäin niin, että mulle on tarjottu vaihtopaikkaa ensi syyslukukaudeksi Uppsalan yliopistosta. Olen ottanut paikan vastaan ja tehnyt kurssisuunnitelman. Asuntohaku aukeaa tulevana viikonloppuna.

Olen luonnollisesti hyvin, hyvin innoissani, sillä vaihtopaikka Ruotsissa on ollut unelmani jo ennen kuin olin edes sisällä yliopistossa. Valitsin maaksi Ruotsin, koska ensisijainen tavoitteeni (opintopisteiden keräämisen lomassa, hehe) on kehittää oma ruotsin kielen taitoni mahdollisimman sujuvaksi.

Hain pelkästään Uppsalaan, vaikka yliopiston vaihtokoordinaattori suosittelikin pohtimaan myös pienempiä yliopistoja, koska onhan aivan selvää, että isommat yliopistot (kuten Uppsala, Tukholma ja Göteborg) ovat myös suosituimpia eli sisäänpääsy on vaikeampaa kun hakijoita on enemmän.

Kahlasin läpi jokaikisen mahdollisen hakuohjelmassa olevan ruotsalaisyliopiston ja totesin, että ensinnäkin pienissä yliopistoissa opintotarjonta oman pääaineeni kohdalla on melko olematon ja toiseksi kunnianhimoni koputteli takaraivossa. Uppsala on yksi Ruotsin vanhimpia ja arvostetuimpia yliopistoja, miksi en siis hakisi parhaimpaan mahdolliseen? Niinpä otin riskin ja laitoin kaiken yhden kortin varaan (dramatic much?) ja se onneksi kannatti. Olen kuullut Uppsalasta paljon hyvää, sekä ystäviltäni että blogin lukijoilta. Itseasiassa yhden lukijan kommentti sai minut alunperin edes miettimään Uppsalaa, koska suunnittelin tuolloin hakemavani pelkästään Göteborgiin. Mutta sitten Göteborg sai rinnalleen Uppsalan. Mietin pitkään, hakisinko molempiin (Nordlys-ohjelma, jonka kautta lähden, sallii haun maksimissaan kahteen eri yliopistoon), mutta lopulta alkuperäinen vaihtoehtoni Göteborg tippuikin kokonaan pois.

Ja hyvin kävi. Kiitos siis sille ihanalle ja avualiaalle lukijalle, joka talvella mainitsi mulle Uppsalasta!

Mutta mua myös jännittää. Aivan saakelisti, to be honest.

Jännittää lähtö uuteen, tuntemattomaan paikkaan. Jännittää, löydänkö sieltä kaltaisiani ihmisiä, joiden kanssa ystävystyä. Jännittää, paraneeko ruotsin kielen taitoni ollenkaan. Jännittää, pärjäänkö ruotsinkielisillä luennoilla.

Mutta ennen kaikkea mua jännittää olla erossa poikaystävästäni. En pelkää sitä, etteikö suhteemme kestäisi erossa olemista. Pelkään omaa ikävääni, siihen hukkumista.

Koska olemme tavallaan yhä melko tuore pari, elän edelleen sitä vaihetta jossa haluaisin viettää mahdollisimman paljon aikaa poikaystäväni kanssa. Toki on mahdollista, että syksyllä olen jo "itsenäisempi", mutta on myös hyvin mahdollista, että en ole. Tällä hetkellä jo muutaman päivän erossa oleminen tuntuu sietämättömältä ja pelkään siksi ajatella, miltä monen viikon tai jopa kuukausien erossa oleminen tulee tuntumaan.

Jossain syvällä sisimmässäni on myös pieni ääni, joka sanoo, että huoleni on naurettava. Paitsi siksi, että ikävä on ulkomailla ollessa varmasti erilaista, koska silloin ei ole samanlaista mahdollisuutta viettää aikaa yhdessä fyysisesti samassa paikassa.

Mutta myös siksi, että tuntuu hölmöltä valittaa tällaisestä asiasta, jos mietitään kuinka kokonaisvaltaisen onnekkaassa asemassa kuitenkin olen. Olen länsimaalaisessa hyvinvointivaltiossa elävä nuori nainen, joka saa opiskella valtion tuella Suomen parhaassa yliopistossa ja joka on saanut mahdollisuuden suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla. Mutta on se niin rankkaa, kun joutuu olemaan vähän aikaa erossa poikaystävästä kun samaan aikaan maailmassa on edelleen nuoria tyttöjä ja naisia, joilla ei ole minkäänlaista sananvaltaa mihinkään ja jotka naitetaan ennaltavalitulle miehelle.

Yritän kuitenkin ajatella niin, että ei se, että minä koen pahaa mieltä jostain paljon pienemmästä asiasta, vähennä noiden naisten ja tyttöjen ongelmia.



Olen valtavan kiitollinen siitä, että mulle on suotu mahdollisuus lähteä vaihtoon Ruotsiin ja siksi kaikki nämä negatiiviset tunteet tuntuvat jotenkin vääriltä. Ikään kuin mulla ei olisi oikeutta ja lupaa tuntea niitä, vaikka tietenkin mulla on. Mäkin olen vain ihminen. Tunteineni kaikkineni.

Olen täysin rehellinen, jos sanon, että joinain hetkinä ajatus vaihtoonlähtemisestä saa vatsan muljahtamaan hieman ikävällä tavalla, mutta onneksi useammin on niitä hetkiä kun ajatus syksystä Uppsalassa saa hymyni ulottumaan korvasta korvaan.

Mutta sellaista siis. Vaihtojuttuja ja -pohdiskeluita on siis varmaan kesän mittaan luvassa ja tietenkin kirjoitan Uppsalasta ja arjesta siellä, jahka sinne asti päästään. Tässä on kuitenkin koko kesä edessä ennen sitä.

Kuvituksena minä Arlandan lentokentällä. Paikka käynee syksyn aikana entistä tutummaksi.

Ja hei, Uppsala-vinkkejä ja yliopisto/amk-vaihtokokemuksia otetaan ilolla vastaan!

xx,

Anna

ps. Myös postaus koskien mun yliopisto-opiskelujani ja ajatuksiani välivuosista on viimeistelyä vaille valmis!

6 kommenttia:

  1. Wow! Ihan mielettömän upeeta, Anna! Voi, oon niin onnellinen sun puolesta. :-) Hurjasti onnea, tiedän että pärjäät varmasti ihan super hienosti! Sähän matkaat maailmaa tiuhaan tahtiin!

    Innolla odotan tarkempia tietoja sun Uppsalan seikkailuista, sillä tämä varhaiden yliopistojen pohtiminen tekee ihan hyvää jo tässä vaiheessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanista ja kannustavista sanoista, Vilma! :) Ja joo, jonkin verran Uppsala-juttuja tulee täällä varmaan syksyllä näkymään :D

      Poista
  2. Grattis! Hienoja uutisia :) Vaihtokokemuksesta tulee varmasti aivan mahtava! Blogisi pitkäaikainen sivustaseuraajakin intoutuu kommentoimaan, koska aihe on niin kiva :D

    Mulla ei nyt oo antaa mitään supervinkkejä, koska en tunne Uppsalaa enkä oo ollu vaihdossa. Oon opiskellut kieliä yliopistolla ja sain itseasiassa juuri maisterin paperit käteen. Noin vuosi sitten iski kuitenkin suuri katumus siitä, etten koskaan lähtenyt vaihtoon (koska seurustelin, eli ihanaa, että sä oot päättänyt kuitenkin lähteä!), joten päätin etsiä harjottelupaikan. Ihan sama, vaikka se tarkotti sit sitä, että kirjotin gradun noin neljässä kuukaudessa - toisaalta motivaatio oli ainakin kohdillaan ja arvosanaksi napsahti E :) Löysin aivan ihanan harjoittelupaikan Zagrebista, Kroatiasta. Lähdin siis viime syksynä kolmeksi kuukaudeksi maahan, jossa olin aiemmin vaan lomaillut, ja jonka kieltä en juuri osannut. Kokemus oli kuitenkin aivan huippu :) Opetin englantia peruskoulussa ja vapaa-aikaa jäi kuitenkin juuri sopivasti, koska olin töissä yleensä vain neljä päivää viikossa. Tutustuin mahtaviin ihmisiin ja oon erityisen kiitollinen siitä, että tapasin harjoittelussa tsekkiläisen tytön, josta tuli mulle tosi tärkeä ystävä, jonka kanssa jutellaan edelleen päivittäin :)

    Kroatiassa suurin osa vaihtareista oli melko nuoria, ehkä sellaisia 19-21 -vuotiaita ja monet vaihtaritapahtumat kietoutuu alkoholin ympärille :D Paljon muutakin on kuitenkin tarjolla, ja olihan vaihdossa juhliminenkin ihan eri asia ku täällä :D Ole avoin kaikille uusille asioille (mä päädyin mm. vierailemaan kroatialaisessa lastenkodissa, juhlimaan Suomen suurlähettilään kotiin ja tapaamaan Sofi Oksasen, paistamaan kroatialaisen pojan kanssa suomalaisia lettuja ja kauhistuttamaan monia salmiakilla). Hurjasti tsemppiä asunnonhakuun ja paperihommiin ja kaikkeen mahdolliseen :) Jos asuntoa ei yliopiston kautta järjesty, niin yksi varteenotettava vaihtoehto on Airbnb - tätä kautta löysin saksalaisen kämppikseni kanssa (johon "tutustuin" Facebookissa ja jonka näin ekan kerran Kroatiassa samana päivänä, kun saavuin maahan) tosi kivan vaihtokodin. Läheteltiin siellä hosteille viestiä ja kerrottiin etsivämme asuntoa kolmeksi kuukaudeksi. Saatiin itseasiassa montakin tarjousta, joista sit vaan valittiin meille parhaiten sopiva :)

    Onnea vielä vaihtopaikasta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi vitsi Noora, kiitos pitkästä ja informatiivisesta kommentista!

      Ensinnäkin onnea maisterin papereista ja huipusta gradu-arvosanasta, oot kyllä huhkinutkin sen eteen! :)

      Tosi kiva, että jaksoit kertoa omasta ulkomaankokemuksestasi, mä unohdin kokonaan että maisterivaiheessa lähdetään usein työharjoitteluun - "vaihto"kokemus se on siinä missä muutkin, vaikka toki vähän eri vinkkelistä. Oon kuullut Kroatiasta paljon hyvää, huikeeta kuulla että sunkin kokemukset oli positiivisia! Ja ihan mieletöntä, että et vaan jäänyt harmittelemaan sitä ettet koskaan tullut lähteneeksi vaihtoon vaan otit ja lähdit!

      Ja joo, poikaystävä on onneksi ollut tosi tukeva ja kannustava mun vaihtoonlähdön suhteen, mikä tietenkin helpottaa omaa, välillä hieman jännittynyttäkin fiilistä kovasti. Uppsala on onneksi aika lähellä ja enhän mä ole siellä kuin neljä kuukautta. :)

      Ehdottomasti otan sun vinkeistä vaarin ja pidän mielen avoimena uusille jutuille! Samaten sun asuntovinkki oli hyvä, toki toivon että yliopiston kautta natsais, mutta eihän sitä ikinä tiedä :D

      Kiitos vielä, sekä onnitteluista että kivasta kommentista! :)

      Poista
  3. Ensinnäkin onnittelut vaihtopaikasta! Olin Uppsalassa vaihdossa muutama vuosi sitten ja voin taata, että sulle tulee siellä hauska lukukausi! Nationit, joiden ympärillä opiskelijaelämä pyörii, järjestävät paljon erilaisia tapahtumia, joissa varmasti tutustuu ihmisiin. Ja vaihtariporukka on tunnetusti sosiaalista ja aktiivista ;) Se on kyllä totta, että suurin osa vaihtareista on vain hieman päälle parikymppisiä, niin itse 25-vuotiaana tunsin oloni vähän grannyksi välillä, kun ei jaksanut joka ilta lähteä bilettämään. Onneksi muitakin aktiviteettejä löytyi!

    Itse sain asunnon yliopiston kautta, korridorista ja todella huipulla sijainnilla. Suurin osa vaihtareista asuu Flogstassa, joka hieman syrjempänä keskustasta. Sitä kuitenkin suosittelen vain, jos jaksat sellaista villimpää vaihtarimeininkiä joka viikkoisine käytäväbileineen :D Sinuna olisin myös luottavaisin mielin asuntoasian suhteen - en tiedä ketään joka ei olisi yliopiston kautta kämppää lopulta saanut :)

    Kaupunki on tosi kiva ja kompakti ja nopeasti pääsee myös Tukholman vilinään, jos sitä kaipaa. Suosittelen ehdottomasti pyörän hankkimista Uppsalassa, sillä on helpoin liikkua kaupungilla.

    Lämmöllä muistelen Uppsalan aikoja kyllä - toivottavasti sullekin tulee huippu vaihto :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi vitsi, kiva kuulla jonkun vaihtarikokemuksia Uppsalasta, kiitos siis isosti kommentista ja onnitteluista! :) Korridori-kämppiä mäkin olen hakenut ja oon jo henkisesti koittanut valmistautua eläväiseen asuntolameininkiin, kai sekin on kerran elämässä koettava :D Ja noi nationit on ehdottomasti tsekattava! Olen käsittänyt, että tapana on liittyä johonkin niistä, jolloin pääsee mukaan tapahtumiin yms. Kuulemani mukaan vaihtarit valitsevat oman nationinsa sen mukaan, joka järkkää parhaat bileet, hehe. Voi olla etten mäkään ihan joka ilta jaksa bailata (lue: en tod jaksa, hahahaha).

      Ihanaa että tykkäsit Uppsalasta, oon entistä enemmän innoissani tulevasta syksystä (vaikka siihen nyt tuntuukin olevan vielä tosi pitkä aika)! :)

      Poista