perjantai 18. maaliskuuta 2016

Krakow photo diary



Terveisiä Stadista! Just selailin tossa kalenteria ja voihan vitsi, parin viikon päästä reissataan taas. Tällä kertaa vuorossa parin päivän reissu Tukholmaan rakkaan ystäväni kanssa.

Palasin tosiaan reilu viikko sitten yliopiston ainejärjestön Krakovan-reissulta. Kameran akku teki tepposet eli irtisanoutui lopullisesti yhteistyöstä reissun ensimmäisenä iltana, mutta onneksi uudessa iPhonessa on kamera, jossa on megapikseli jos toinenkin. Kuvailin siis pelkällä puhelimella, joka tosin jatkuvasti valitti muistin loppumisesta. Poistin kaikki mahdolliset vähänkään turhat appit ja siirsin jatkuvasti kuvia koneelle. Valittaminen jatkui. Olisin ehkä voinut huomioida tämän ostaessani puhelinta, mutta ei, olin aivan varma, että 16gb:n muisti riittää aivan hyvin. Ei näköjään riitä. Ilmeisesti appien sun muiden päivitykset vievät turkasen paljon tilaa. Saakohan noihin jonkun muistikun, hehe?

Krakova oli todella kaunis, mutta ajoittain myös hiukan rujo kaupunki. Sodat näkyivät rakennusten mustuneissa julkisivuissa, mikä oli aika karu muistutus siitä, mitä kaupungissa (ja Keski-Euroopassa ylipäätään) on käyty läpi viimeisten sadan vuoden aikana.

Puolassa on käytössä vielä toistaiseksi oma raha, zloty, mutta maa ottaa euron käyttöönsä muistaakseni vuonna 2018. Niinpä ainakin toistaiseksi lähes kaikki on halpaa kuin saippua. Oli kyseessä sitten taksimatka, ravintolaillallinen tai jäätelö, ei maksa melkein mitään! True story.

Englantia puhutaan kohtalaisen hyvin ja silloinkin kun vastapuoli ei ymmärtänyt sanaakaan, saimme asiat kuitenkin hoidettua. Käsillä puhuminen toimii.

En oikeastaan ostanut juuri mitään, ainoastaan pussillisen paikallisen kahvilan paahtamia papuja ja suolakaivoksesta pienen pussin suolaa.

Mutta koska kerrankin vuorossa on postaus, jossa on paitsi tekstiä, myös paljon kuvia, päästetäänpäs teidätkin pitemmittä puheitta lyhyelle näköaistia ruokkivalle retkelle Krakovaan!

Tsufee ja superaamiainen.

= kaupungin kivoin kahvila, Karma, johon rakastuin välittömästi. Puolassa juodaan kamalan paljon pikakahvia, jota itse en voi sietää. Täällä sen sijaan sai kuppiinsa vähän parempaa kultamokkaa.

Krakovassa oli jo ihan rehellinen kevät. Puissa näkyi matkan viimeisinä päivinä jo vihreitä silmujakin!

Arkkitehtuuri best.

= Mariankirkko on HUIKEA paitsi ulkoa, myös sisältä. Siis apua niitä maalauksia. Ehdottomasti vierailun arvoinen.

Nykytaiteen museossa kiinnosti paitsi taide, myös peilikuvat.

 Tämä on kuulemamme mukaan yksi Krakovan kauneimmista kaduista.

Arkkitehtuuri best, vol. 2.

= keskustassa oli niin monta upeaa rakennusta, että mun puhelimen muistikortti oli basicly pelkkiä rakennuskuvia toisensa perään.

Ton sinisen jäätelön nimi oli "Smurf" ja se maistui ihan siltä yhdeltä Pepsodent-lasten hammastahnalta, jonka tuubissa oli hiiriä ja jolla harjasin muksuna hampaat. Ja siis kyllä, sekä jäätelö että hammastahna olivat niiiiiiin hyviä!

Me syötiin tosiaan aika paljon. Ja usein.

= pierogit ovat käsittääkseni joku puolalainen the ruokajuttu (vähän niin kuin pelmenejä), joten olihan niitä kokeiltava. Maistui.

Koska taide kiinnostaa aina, hihkuin keskellä suolakaivoksia nähdessäni kivisen version da Vincin Viimeisestä ehtoollisesta. Unohtui kokonaan, että oltiin muka yli sadan metrin syvyydessä.

= hissiajelun jälkeen ylläoleva kivikaiverrus oli ehkä koko kaivosten magein juttu. Itse kaivokset olivat ihan kivat, mutta aika turistoidut. Ei ollut yhtään niin kylmää, pimeää, märkää tai ahdasta kuin olin etukäteen pelännyt/ajatellut.

Wavelin linna oli kaunis, vaikka ihailtiin sitä vain ulkoa. Kuvassa iloinen turisti.

Muutama museo jäi vierailematta, mutta viidessä päivässä Krakovasta ehti muodostaa hyvin kokonaiskuvan ja keskustan kadutkin kävivät aika tutuiksi. Ja tulipas matkustettua ensimmäistä kertaa Itä-Euroopassa! Vai lasketaanko Puola vielä Keski-Euroopaksi?

xx,

Anna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti