KESÄLOMALLA

Viimeinkin.

Aloitin virallisen, täyspitkän kesälomani viime viikon tiistaina. Sen jälkeen loppuviikko olikin yhtä suurta kotimaanmatkailua. Ensin matkustin pariksi päiväksi faijan luo landelle. Iskä vei mut kesäteatteriin ja käytiin yhdessä juoksemassa. Syötiin jäätelöä välipalaksi ja mä nukuin päiväunia sohvalla.

Perjantaina tulin takaisin Stadiin, heitin kaupungille yläfemmat, purin likaiset vaatteet, pakkasin lisää puhtaita ja lähdin seuralaiseni kanssa Hankoon.

Mä en ollut koskaan käynyt Hangossa ja seuralaisen perheellä on kesäkoti siellä. Yksi plus yksi on yhtä kuin kesäviikonloppu tuossa keksien ja auringonpaisteen luvatussa kaupungissa.

Ja olihan Hanko valloittava. Pieni, suloinen, hiekkarantainen ja niin kovin aurinkoinen. Kulutimme päivät käveleskellen ympäriinsä ja juoden kahvia kahvilassa, jossa oli valtavasti kirjoja. Lauantai-aamuna tehdessämme aamupalaa Hanko-syntyinen seuralaiseni soitti mulle Vadelmaveneen Spotifystä. Kappaleen, josta hän ei oikeastaan pidä, mutta josta minä intoilin kovasti, olimmehan kuitenkin Hangossa. 

Kun pääsin ensimmäistä kertaa merenrannalla, otin kengät pois ja upotin varpaat rantahiekkaan. Hiekka oli pehmeää ja lämmintä. (Merivesi taas ei.) Piirtelin hiekkaan kuvioita ja olisin voinut hymyillä merelle loputtomiin, niin kaunis se oli.

Ja se Hangon yöelämä. Mutta minkäs teet, once in Hanko.... Sanokaa hölmöksi (ja henkisesti keskenkasvuiseksi. Tunnustan, hehe.), mutta mä olen jo pidemmän aikaa pitänyt sillee vähän salaa yhtenä ihmissuhteen kepeämpänä mittana sitä, voiko ja kehtaako toisen kanssa lähteä krebaamaan ihan vain kaksin, ilman kummankaan ystäviä tai muita tausta- ja tukijoukkoja. Oli kyseessä sitten ystävyyssuhde tai romanttisempi juttu, mun maailmassa kuvittelen viihtyväni lähellä olevien tyyppien kanssa niin hyvin, ettei ajatus kahdestaan vietetystä alkoholinhuuruisesta illasta tunnu epämukavalta tai aiheuta kiemurtelua kummassakaan.

Me eksyttiin yhteen niistä venelaitureiden läheisyydessä sijaitsevista baari-yökerhoista, oltiin äimän käkenä, koska paikassa ei myyty karpalolonkeroa (okei, minä olin ja baarimikko nauroi. Toinen joi vieressä tyytyväisenä bisseä), tanssittiin, oltiin huvittuneen riemuissamme DJ:n biisivalinnoista ja tutustuttiin hauskaan miesporukkaan, jonka kanssa puhuttiin ruotsia (kyllä, jopa minä. Voi Hanko ja Hangon suomenruotsalaiset!). Yön pikkutunneilla tehtiin paras päätös aikoihin, kun sijoitettiin viimeiset kolikkomme kärryssä myytäviin kevätrulliin.

Sunnuntai kului kepeän laiskasti ja illansuussa kaunis Helsinki avautui taas silmiemme eteen. Ostettiin kasaa-itse -salaatit Postitalon K-kaupasta, koska kokkaaminen ei ollut kiinnostuslistan kärkipäässä.

Alkuviikon olen hoitanut opiskelujuttuja such as päivittänyt matkakortilleni opiskelija-statuksen, rekisteröitynyt UniSportiin, tilannut opiskelijakortin ja muuta vastaavaa.

Tänään nautittiin siskon kanssa aamupalaa Fazerilla ja kierreltiin vähän kauppoja. Yleensä inhoan vaatekauppoja enkä oikeastaan pidä shoppailusta (kiitos kolme vuotta vaatealalla), mutta tänään kaupoissa oli tyhjää ja seura mitä hauskin ja rakkain. Ajan viettäminen siskon kanssa tuntuu tavallista erityisemmältä, koska pian pikkusisko suuntaa opintojen perässä Vaasaan.

Siskokin pääsi tosiaan opiskelemaan, mikä teki omasta sisäänpääsystä täydellisen. Päätettiin talvella, että tää on meidän molempien vuosi ja onneksi oli. Tiedän, että olisimme molemmat olleet murtuneita, jos toinen ei olisikaan päässyt, vaikka emme opiskele edes samaa alaa. Mutta me ollaan ennenkin tehty asioita yhtä aikaa ja aina puolivahingossa. Kirjoitettiin ylioppilaiksi samana vuonna, joten pidettiin luonnollisesti yhteiset juhlat. Ja nyt päästiin yhtä aikaa kouluun ja ollaan molemmat tahoillamme fukseja. En olisi puoliksikaan näin innoissani koulun alkamisesta, jos en tietäisi, että sisko aloittaa opinnot myös.

Vaikka odotankin koulun alkamista innolla, on lomailu siitä huolimatta IHANAA. Jouduin oikein pysähtymään ja miettimään, että miten tää lomailu on näin kertakaikkisen rentouttavan mukavaa. Sitten tajusin, että en pitänyt viime kesänä lomaa kuin kolme päivää ja nekin Ruissin yhteydessä. Sellaista "oikeaa" pidemmän kaavan mukaista lomaa mulla on siis ollut viimeksi kaksi vuotta sitten.

Nyt lähden viettämään iltaa duuniporukan kanssa. Ihanaa keskiviikkoa!

xx,

Anna