perjantai 17. tammikuuta 2014

Tänään fiilistelin norppia ja Punavuorta. Muun muassa


Vaikka mua eivät vielä arjen pakotteet käskytäkään samalla tavalla kuin about kaikkia muita lähipiirissäni (lue: vietän siis pientä "sopeutumislomaa", kuten eräs ystäväni tilannettani osuvasti kuvasi), on perjantaissa silti edelleen sitä jotain. Siinä on sitä sellaista pientä hohtoa, mikä saa hymyilemään hölmösti ja mikä kutkuttaa ihanasti selkäpiitä.

Ah, perjantai. Ah, viikonloppu.

Tänään nautin kovasti kirjastoon kävellessäni tosta kirpakasta ilmasta, mutta vielä sitäkin enemmän nautin auringosta. Kuten epäilemättä suunnilleen kaikki muutkin suomalaiset. Mä en oikeasti ole kylmän ilman ihminen, en sitten yhtään, mutta sitten luin netistä uutisen, jossa kerrottiin, että saimaanorppia ja etenkin helmikuun lopussa syntyviä kuutteja uhkaa katastrofi, jos lunta ja pakkasta ei pian saada. Uutisen mukaan kuutit voivat menehtyä, jos lunta ei ole tarpeeksi, koska tällöin norpat eivät saa rakennettua synnyttämisen kannalta tuiki tarpeellisia lumipesiä. Ja jos jäätä ei ole ollenkaan, kaikki vauvakuutit voivat kuolla. Tää uutinen särki mun sydämen ja sai mut melkein kyyneliin. Siitä asti oon toivonut molempien käsien sormet ristissä, että saataisiin pian pakkasia ja lunta. Mä kestän mielihyvin tota hemmetin kylmää ilmaa, jos se takaa, että kuutit pelastuu. Musta on jotenkin käsittämättömän hienoa, että meillä on täällä Suomessa saimaannorppa, jota ei tavata missään muualla maailmassa ja myös sen takia uhanalaisia norppia pitää jeesata kaikin tavoin. Mä olin jo ihan valmis ryöstämään kaikki lähialueiden laskettelukeskusten lumitykit ja viemään rekoilla lunta Saimaalle, mutta toivotaan, että luontoäiti pitää huolen omistaan. (Keskustelin aiheesta erään tutun kanssa ja hän valisti mua, että ilmeisesti jonain vuonna Saimaalle on ihan oikeasti viety rekoilla lunta norppia varten. Jee!)

Googlailen lähes päivittäin, että joko jossain olisi jo kirjoitettu, että lunta ja jäätä on tarpeeksi kuuttien selviytymistä ajatellen. Toistaiseksi on ollut hiljaista, mutta lupaan postata asiasta heti ekana tänne, kun jotain uutisia kuuluu. Terveisin nimimerkki "norpparintaman etunenässä jo vuodesta -90"



Mun pitää ehkä ryhtyä norppakummiksi. Sitten voisin aina faijan luona käydessäni tähyillä Saimaalle ja lähettää terkkuja mun kumminorpalle. (Joo joo, eihän norppakummius taida ihan noin toimia, mutta musta olisi paljon kivempi ajatella, että mulla olisi kummieläimenä joku yksi tietty norppaneiti tai -herra.)

(Ja siis uskomatonta mutta totta, postausta ei ole toteutettu yhteistyössä WWF:n taikka Suomen Luonnonsuojeluliiton kanssa, yksi ihan tavallinen, huolestunut kansalainen täällä vain jakaa tuntojaan.)

Näpyttelen tosiaan tässä läppäri sylissä sohvalla, kätösissä höyryävä kahvikupponen. Mun aamukahvi on vaihtunut iltapäivä- tai joinain päivinä, kuten tänään, jopa iltakahviksi. Mistä lie mun viimeaikainen valvominen mahtaakaan johtua...

Mun on myöskin pakko tulla hehkuttamaan Helsingin parasta katua. Unohtakaa Mansku, unohtakaa Aleksanterinkatu. Mä puhun, tietenkin, Punavuoren ikiomasta Iso Roobertinkadusta.

Iso Roban Alepaa ja sen työntekijöitä oon hehkuttanut ties kuinka kauan suunnilleen kaikissa käyttämissäni sosiaalisissa medioissa ja tulen epäilemättä hehkuttamaan tulevaisuudessakin. Lisäksi Robalta löytyy pizzaa tarjoava Big Mama's, We Got Beef (joka ei siis suinkaan ole pihvirafla, kuten vuosikausia sitten paikasta ekan kerran kuullessani luulin, haha. Ehei, kyseessä on mitä asiallisin soittojuomala.), falafelien taivas Fafa's, mehiko-meininkiä tarjoava bar Llamas ja paljon muuta. Mutta tänään löytyi uusi hehkutuksen aihe. Iso Roban ärrR-kioski. Siellä asioidessani mua palveli niin miellyttävä ja kohtelias nuorimies, että aloin aprikoimaan, ovatko kaikki Helsingin parhaat asiakaspalvelijat kenties vahingossa ajautuneet Roban varrelle töihin. Alan olla entistä vakuuttuneempi tästä mun teoriasta.

Vanhahkossa, ennennäkemättömässä kuvassa olemme ystävättäreni kanssa juuri hakeneet kahvia ja asettelen huiviani. Iso Roballa tietenkin.

Kävin lainaamassa kirjastosta muutaman eri aineen pääsykoekirjan, joita ajattelin selailla ja makustella ja tutkailla, kiinnostaisiko joku niistä sen verran, että haluaisin alkaa paahtaa tosissani kevättä varten. Johonkin suuntaan noita opiskeluhommia olisi nimittäin nyt lähdettävä viemään. Oon jo kauan sitten unohtanut kaikki niin sanotut järkevät ajatukset siitä, että kannattaisi miettiä miltä alalta työllistyisi parhaiten ja diipadaapadiipadaapa. Mä uskon, kuulostan sitten naiivilta tai en, että jos opiskelee alaa, joka oikeasti kiinnostaa, aina löytyy jotain duunia. Jotain kautta jotenkin, piste. Nyt vaan pitäisi enää löytää se ala. Helppo homma. (Jep jep. Ehkä vaan esim. heitän arpaa.)

Seuraavaksi aion käydä skype-treffeillä ("tylsästi" ystävättäreni kanssa, nettideittailu ei ehkä edelleenkään oo ihan mun kuppi teetä) ja sitten kelasin katsoa yhden historia-dokkarin. Muita suunnitelmia ei tälle illalle toistaiseksi olekaan, katsotaan mihin perjantai tällä viikolla vie (vai viekö mihinkään).

Ja hei! Jos joltakulta on jostain syystä mennyt ohi, niin HOX!! Suomi on Oscar-ehdokkaana lyhytelokuvien sarjassa lyhytelokuvalla "Pitääkö mun kaikki hoitaa?". Pätkän näkee esimerkiksi Yle Areenasta ja se kannattaa ilman muuta tsekata! Se on ihan sairaan hauska, lämminhenkinen JA hyvä. Mä nauroin useassa kohtaa ääneen vaikka se kestää vain kuusi minuuttia. Musta on mieletöntä, että ollaan ehdolla, HYVÄ SUOMI!

Tiesittekö muuten, että lyhärin ohjannut Selma Vilhunen on vanha Kallion lukiolainen? #bondausmoment #ylpee #melkeinsukuajulkkikselle

Oon aika varma, että näistä niin tulee parhaat Oscarit vuosikausiin, sillä yllämainitun lisäksi mun ehdoton ja all time-lemppari-talkshow-nainen Ellen DeGeneres nimittäin juontaa kyseiset tsembalot! P-a-r-a-s-t-a. Oon joka vuosi innoissani Oscareista, mutta tänä vuonna intoni on suunnilleen triplaantunut. Oon muutenkin katellut telkkaria niin vähän, että tuntuu oikein kivalta, että on joku tietty tv-pläjäys, jota odottaa!

xx,

Anna

ps. kuvat löytyivät Pinterestistä ja iPhoton syvyyksistä

4 kommenttia:

  1. Anna mä en kestä ku ollaan niin samiksii! Oikeesti kuutit ♥ Ellen DeGeneres ♥ Oscar-intoilu samasta syystä ♥ sul on tyty huippumaku!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lotta! En tiedä saako tää sunnuntai mut jotenkin herkistelemään ja liikuttumaan tavallistakin enemmän, mutta mulle tuli aivan käsittämättömän hyvä mieli sun kommentista! Kiitos, sinä pieni päivänpaiste! <3 Ja seuraavaksi etsit jostain peilin, kurkkaat sinne ja sitten tiedätkin jo, kenellä täällä se vasta hyvä maku onkin!

      Poista
  2. Mä olen WWF:n norppakummi!! :D Ollut jo jostain vuodesta 2006, kun pelastin jonkun epävarman nuoren feissaripojan päivän pysähtymällä ja lopulta liittymällä siihen ohjelmaan. Edelleen menee joka kuukausi se 5e saimaannorpille ja nimenomaan saimaannorpille, kun siinä sai sen tukikohteen itse valita. Onhan ne niin symppiksiä. Norpat siis. (Ja toisaalta miksei myös epävarmat feissarit...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä! Tän on oltava merkki ylemmiltä voimilta, norppakummius here I come! Norpat on vaan niin liikkiksiä! (Ja haha, onhan ne nuoret feissaritkin jotenkin liikuttavia.)

      Poista